Täyskäännös.
Jossain vaiheessa asiat kääntyivät nurinkurisesti. Blogin piti olla arjen jakamisen väline, kuten heti alussa manifestinomaisesti julistettiin. Sellaiseksi se ei ole muotoutunut. Siksi täytyy tehdä täyskäännös.
Buttercup aloitti jo edellisellä postauksellaan. Juuri tuollainen Violently Happyn pitikin olla. Minä en kuitenkaan voi itselleni mitään, joten ennen täyskäännöstä, minun täytyy suorittaa asiaan kuuluvaa itsetutkiskelua. Täytyy jäljittää, missä mentiin vikaan?
Nopea tutkailu paljastaa, että otin virhekurssin heti alussa. Romaanin mittainen ensimmäinen postaus on omiaan vieraannuttamaan sekä lukijat että kirjoittajat. Sen jälkeen olen kurittanut blogia kaiken maailman "kuvareportaaseilla" ja pseudo-maalailevilla metrokuvailuilla (olisittepa nähneet tekstin ensimmäisen version. buttercup näki ja häntä on kiittäminen kirjoituksen nykyisestä lähes luettavasta muodosta).
Kynnys arjelle nousi liian korkeaksi. Rimaa lasketaan siis for now on.
Mukavasti aiheeseen liittyen: olen viime päivinä kuvaillut innokkaasti jälkiä. Mistä ihmeestä nuo kaikki ovat tulleet? Mihin ihmeeseen ne kuvittelevat olevansa matkalla?
